Tuloksia

×

Virheviesti

Deprecated function: The each() function is deprecated. This message will be suppressed on further calls funktiossa menu_set_active_trail() (rivi 2405 tiedostossa /var/www/morfeus.fi/html/includes/menu.inc).

MORFEUS-hankkeen tulosten koonti

1. Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli tutkia kehittävän toimintatutkimuksen otteella hyvinvointipalvelujen monitoimijaisia ekosysteemejä ja kehittää niitä palvelumuotoilun, tietomallintamisen ja tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavoilla huomioiden myös sopimuskäytännöt. Tarkastelun kohteena olivat ekosysteemin toimijat eli hyvinvointialan yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä toimijoiden väliset suhteet - erityisesti päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden kokonaisuus. Hankkeen käytännön tavoitteena oli kehittää palvelualoille soveltuvaa tietomallinnuksen konseptia, johon voitaisiin liittää kaikki palvelun hankkimiseen ja asiakaslähtöiseen tuottamiseen tarvittava tieto.

 

2. Hankkeen toteuttaminen: Mitä ja miten tehtiin tavoitteen saavuttamiseksi?

Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin tiiviinä viiden yhteiskehittämisen syklin kokonaisuutena, johon hankekumppanit osallistuivat eri tavoin hankkeen edetessä. Hankekumppanit edustivat kattavasti palveluekosysteemin osapuolia Uudeltamaalta kuntasektorilta, hyvinvointipalveluiden tuottajista sekä digitaalisten työvälineiden ja konsulttipalveluiden tuottajista.

2.1 Tiedonkeruu: taustahaastattelut ja verkkokyselyt, kirjallisuuteen perehtyminen
Hankkeen käynnistyessä tiedonkeruu aloitettiin toteuttamalla taustahaastatteluita hankkeen kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa. Lisäksi toteutettiin verkkokysely kokemusasiantuntijoille ja perehdyttiin kirjallisuuteen useasta näkökulmasta. Näin saatiin muodostettua kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä, siihen liittyvistä haasteista ja kehittämistarpeista. Osana 1. kehittämissykliä tuotettiin case-perhekuvaus, jonka avulla tietomallinnustyötä fokusoitiin asiakaslähtöiseksi. Kehittämissykleissä 2 ja 3 jatkettiin haastatteluiden tekemistä, mutta työskentely keskittyi osallistaviin työpajoihin. Kehittämissyklissä 4 tuotettiin tietomallinnusprototyyppiä, ja tietoa kerättiin mm. perehtymällä meneillään oleviin kansallisiin sote-it-kehittämishankkeisiin (esim. Palveluväylä) sekä käyttäjätestauksista. Kehittämissyklin 5 aikana tietoa kerättiin mm. palautekyselyn avulla liittyen hankkeessa kehitettyyn tietomallinnus- /näkymäprototyyppiin.

 

2.2 Osallistava ohry-työskentely ja asiantuntijaryhmän työskentely
Läpi MORFEUS-hankkeen tutkimus- ja kehittämisote oli kansalaiskeskeinen ja osallistava. Ohjausryhmän kokouksissa hankkeen kumppaniorganisaatioiden edustajat
pääsivät yhteiskehittämään mm. ymmärrystä sote-ekosysteemin toimijoista ohryn työpajassa työstetyn stakeholder mapin avulla sekä luonnostelemaan ensimmäisiä
tietomallinnusprototyyppejä. Osana kehittämissyklejä 2-4 työskenneltiin kahdessa fokusoidussa casessa Porvoo ja HUS.

 

2.3. Case-työskentely

Case Porvoo (Laurea)

Lastensuojelun tietomallinnusta tehtiin MORFEUS-hankkeessa Porvoossa keväästä 2015 alkaen moniäänisenä ja osallistavana tulevaisuusskenaariotyöskentelynä, johon on osallistui alueen toimijoita 4Y-periaatteella eli edustajia yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta sekä yksittäisiä kansalaisia kokemusasiantuntijan roolissa.
Porvoon kaupungin sosiaalitoimen, mielenterveys- ja päihdetyön ja oppilashuollon toimijoita sekä Porvoon sairaalan (HUS), Osaamiskeskus Verson ja Laurean toimijoita.
Myös KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n edustus oli aktiivisesti mukana työskentelyssä. Casen työskentelyä ja tuloksia on tarkemmin kuvattu täällä.

Case HUS (Aalto ja Laurea)
Case HUSin fokuksessa oli mielenterveys- ja päihdepalvelut. Työskentelyn keskiöön valittiin nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien miesten ennaltaehkäisevän palvelun
kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Casessa asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa järjestettiin yhteiskehittämistyöpaja 10/2015. Case on tarkemmin kuvattu täällä.

 

2.4. Prototyypin suunnittelu, toteutus ja testaus (Laurea ja Aalto)
Prototyypin ja sen näkymien sisällön suunnittelu toteutettiin Laurean ja Aallon yhteisissä tutkijatyöpajoissa. Suunnittelussa hyödynnettiin hankkeessa aiemmin kerättyä tutkimusaineistoa ja mm. kansallisista sote-it -kehittämishankkeista hankittua tietoa. Työskentely oli iteratiivista ja sen tuloksena päädyttiin kehittämään kolme eri näkymää: sote-asiakkaan, sote-ammattilaisen (palveluohjaaja) sekä sote-päätöksentekijän näkymät. Hankkeen puitteissa pisimmälle kehitettiin asiakkaan ja sote-ammattilaisen näkymät, ja päättäjän näkymän kehittäminen jatkuu opinnäytetyönä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Prototyypin teknisestä toteuttamisesta Laurea-ammattikorkea-koulussa vastasi tutkimusryhmän ohella ICT-osaaja ja sosionomiosaaja. Prototyyppi toteutettiin Drupal-alustalla, ja sen toimintaidea perustuu kansalliselle Palveluväylälle tiedonvälitysalustana. Prototyypin kehittämistä, testausta ja arviointia kuvataan tarkemmin täällä.

 

3. Tulosten raportointi

Hankkeen tuloksia on raportoitu julkaisujen muodossa, kahdessa tulosseminaarissa ja muissa tiedonlevittämistilaisuuksissa, opiskelijoiden opinnäytetöissä sekä hankkeen
www-sivuilla. Hankkeessa tuotetusta näkymäprototyypistä on julkaistu tutustumisversio osoitteessa: http://demo.morfeus.fi

3.1. Julkaisut

Hankkeen tutkijat ovat tuottaneet useita konferenssiesityksiä ja –artikkelita (mm. Encounters 2015, RESER 2016, IBMIN 2016, OLKC2017, SOTETITE 2017). Tiedot
näistä julkaisuista on listattu tänne.

Hankkeessa on tuotettu artikkelijulkaisuja myös osana kirjajulkaisuja [mm. Meristö, T. & Kantola, T. (2016). Action Scenario Work as a Research-Oriented Learning – Case
Porvoo in the MORFEUS project. In: T. Aholaakko, K. Komulainen, A. Majakulma, & S. Niinistö-Sivuranta (Eds.)., (2016). Crossing borders and creating future competences. Laurea Julkaisut 72, Laurea-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-448-4); Pöyry-Lassila, P., Salmi, A., Pohjonen, S., Noso, M., Meristö, T. & Kantola, T. (2015). Tulevaisuuden arvonluonti hyvinvointiverkostoissa. julkaisussa U. Kotonen (Eds.) FUAS-liittouman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. FUAS TKI-toiminnan suunta 2020. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, Osa 10., pp. 78–85. ISSN 1457-8328, ISBN 978-951-827-235-2. http://www.lamk.fi/tkitoiminta/julkaisut/Documents/fuas_tki_toiminnan_julkaisu.pdf) sekä Tesso –lehden julkaisu 2015.

Hankkeessa on kirjoitettu Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema pamfletti ”Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudistukseen (2017). Kirjoittamiseen on
MORFEUS-tutkijoiden lisäksi osallistunut useita suomalaisia tutkijoita. Julkaisu on saatavilla osoitteessa: http://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf

Case Porvoosta julkaistaan lisäksi syksyn 2017 aikana erillinen lastensuojelun tulevaisuustyöskentelyä käsittelevä kirjajulkaisu (Meristö et al., 2017, prosessissa).

 

3.2. Tulosseminaarit

MORFEUS-hanke on järjestänyt kaksi tulosseminaaria, joista ensimmäinen Aalto-yliopiston 20.10.2016 järjestämä oli kohdennettu tiedeyleisölle fokusoiden hankkeen
tutkimuksellisiin tuloksiin. Toinen Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoossa 10.5.2017 järjestämä tulosseminaari oli suunnattu sote-kentän käytännön toimijoille. Kummankin
seminaarin aineistot ovat saatavilla osoitteessa: http://morfeus.fi/tapahtuma-arkisto-past-events/omat-seminaarit-our-seminars

Tulosseminaarien lisäksi hanke on järjestänyt kaksipäiväisen seminaarin 15.-16.6.2016 hankkeen kansainvälisen tieteellisten asiantuntijoiden kanssa (Scientific Advisory
Board). Seminaarin ohjelma ja aineisto ovat saatavilla osoitteessa: http://morfeus.fi/tapahtuma-arkisto-past-events/omat-seminaarit-our-seminars

 

4. Tulokset: MORFEUS-hankkeen viitekehys ja metamallinnus

Tietomalli käsitteenä on toiminut hankkeessa eräänlaisena hankkeen suunnittelua ja toimintaa ohjaavana metaforana suunnaten huomion erityisesti tiedonkulkuun,
tiedonkulun esteisiin tai mahdollistajiin toimijalta toiselle ja tasolta toiselle monitoimijaisessa hyvinvointiekosysteemissä (ks. Kuviot 1 ja 2 alla).

Kuvio 1. SIM-metamallinnus

 

Myös hankehakemuksessa esitetty tietomallin alustava hahmotelma (tasokuva, Kuvio 2) on toiminut hankkeessa toimintaa suuntaavana käsitteellisenä metaforana.

 

Kuvio 2. Alustava hahmotelma tietomallinnuksen ideasta ja tasoista

 

Hankkeessa tuotettiin sote-ekosysteemeistä metamallinnus, viitekehys, jota muodostettaessa hyödynnettiin kerättyä tietoa lainsäädännöstä, sote-it-kehittämishankkeista, ekosysteemin toimijoiden haastatteluista ja yhteiskehittämispajoista (stakeholder map toimijoiden määritys ekosysteemistä). Viitekehyksen konkretisointina hankkeessa tuotettiin metamallinnuskuva tulevaisuuden sote-ekosysteemeistä. Mallinnuksessa kuvataan ekosysteemin eri tasot, mitä pitää ottaa huomioon sote-ekosysteemissä sekä sen johtamisessa ja toimimisessa ekosysteemissä.

 

Kuvio 3. Sote-ekosysteemin metamallinnus

 

Metamallinnuksessa uloin oranssi kehä kuvaa sote-ekosysteemien laajempaa kontekstia, ml. politiikat, budjetit, resurssit, säätelevät tekijät, strategiat ja sopimukset. Vaaleanpunainen kehä sisältää taas palveluntuottamisen tason, palveluntuottamisen ja -kehittämisen eri toimijat, resurssit, ekosysteemissä tapahtuvan yhteiskehittämisen ja palveluita yhteen tuovat alustat, esim. sote-tori. Tällä tasolla korostuu ekosysteemin toimijoiden välinen saumaton yhteistyö ja koordinoidut palvelut. Mallinnuksen keskiössä on sote-asiakas ja asiakkaalle muodostettava arvo: hyvinvointi.

Kansallinen Palveluväylä toimii kaiken sote-ekosysteemin toiminnan perustana tiedonvälityskerroksena. Siihen pohjautuvat hankkeessa kehitetyt näkymät, joihin kerätään tiedot olemassa olevista tietokannoista ja muista rekistereistä ja järjestelmistä mielekkäässä muodossa ekosysteemin eri kerrosten ja toimijoiden hyödynnettäväksi.

 

Porvoon lastensuojelu-casen tuloksia kuvataan täällä.

Prototyyppiä ja sen arviointia kuvataan täällä.

 

5. Vastaukset MORFEUS-hankkeen tutkimuskysymyksiin

Ote tutkimussuunnitelmasta:

MORFEUS-hankkeessa haettiin vastausta läpileikkaavaan tutkimusongelmaan: Miten organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä voidaan fasilitoida asiakaslähtöisten hyvinvointipalveluiden ekosysteemin kehittämisen kontekstissa? Tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella palveluita, joiden tavoitteena on hyvinvoiva asiakas tulevaisuuden sote-ekosysteemissä. Tutkimusongelmaan vastataan tarkentavien tutkimus- ja kehittämiskysymysten avulla, hankkeessa kerättyyn ja analysoituun tietoon pohjaten.

 

5.1 Taustoittavat kysymykset:

1) Miten asiakaslähtöisiä hyvinvointipalveluita tuottava monitoimijainen ja verkostoitunut ekosysteemi toimii, mitkä ovat sen toimijat ja niiden väliset suhteet sekä tieto- ja tiedonvälitystarpeet?

Metamallinnuskuvan (kuvio 3.) avulla hahmotettiin ekosysteemin eri tasojen ja toimijoiden yhteistyötä sekä tiedonvälitystarpeita. Ekosysteemi on ajassa muovautuva, kuten tiedonvälitystarpeetkin. Tiedon täytyy liikkua esteettä kaikkien toimijoiden välillä, jotta asiakasta pystytään auttamaan parhaiten.

Ekosysteemin eri toimijat ovat itseohjautuvia ammattilaisia, jolloin tarvitaan fasilitoivaa johtamista ja työvälineitä (näkymät sote-tietoon). Toimijoita ovat mm. asiakas, yksityiset, julkiset palveluntarjoajat, päättäjät, sote-palveluiden kehittäjät, yritykset ja muut sote-kentän toimijat.

Sote-asiakkaan tarpeena on saada tietoa eri palveluista ja palveluntarjoajista, sekä saada niihin yhteys (nopeasti ja helposti), varattua aika palveluun, saada palvelua sähköisesti (chat, viestit) sekä muodostaa näkemys ja ymmärrys omasta palvelupolusta ja kokea, että oma prosessi etenee. Asiakkaalla voidaan sanoa olevan tarve voimaantua.

Sote ammattilaisella on tarpeena saada mm. tietoa asiakkaan tilanteesta ja siitä palveluekosysteemistä, missä asiakas on, asiakkaan käyttämistä palveluista, asiakkaan kanssa tehdyistä asiakassuunnitelmista, asiakkaan kanssa toimivista ammattilaisista sekä asiakkaan yksilöllisistä ja ajassa muuttuvista palvelutarpeista.

Päättäjän tarpeena on saada mm. tietoa päätöksenteon tueksi, tietoa kuntalaisten/asiakkaiden palvelutarpeista, ajantasaista tietoa sote-ammattilaisilta kentältä palveluntarpeeseen vaikuttavista trendeistä ja ilmiöistä sen ennakoimiseksi, mitä palveluja milläkin alueella tarvitaan ja millaisia asiakasryhmiä kullakin alueella on.

Palvelun kehittäjän tarpeena on saada mm. tietoa asiakkaiden palvelutarpeista, tietoa trendeistä ja ilmiöistä jotka vaikuttavat palveluntarpeiden kehittymiseen sekä käyttää tätä tietoa asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseen.

Tällä hetkellä ekosysteemissä on vallalla tiedonvälityskeskeisyys vuoropuhelun ja asiakkaan voimaantumisen sijaan.   

 

2) Millaisia kriittisiä kohtia ja tekijöitä liittyy erilaisia rajoja (esim. organisaatiot, ammattiryhmät, hallinnonalat) ylittävään yhteistyöhön ja sen fasilitointiin?

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimen väliset siilot ovat erityisiä ekosysteemin toiminnan ja tiedonvälityksen sekä yhteistyön ongelmakohtia. Esimerkkeinä tästä ovat sektoriorganisaatiot ja -johtaminen, esim. nuorten kohdalla oppilaitokset vs. sosiaalitoimi. Haasteina ovat myös erilaiset ammattiryhmien väliset käytänteet sekä yhteisen kielen ja yhteisten tietojärjestelmien puuttuminen, esim. lastensuojelu vs. oppilashuolto. Jotta näitä ongelmakohtia ja rajoja voitaisiin tulevaisuudessa ylittää ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ekosysteemin johtamiseen tarvitaan erityinen fasilitaattori-rooli. Fasilitaattorin tehtävänä on mm. yhteisen kielen ja ymmärryksen luominen ekosysteemin toimijoiden välille, toimijoiden välisen yhteistyö sekä yhteiskehittämisen organisoiminen ekosysteemin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Palveluohjaajan rooli soten ns. VIP-asiakkaan palveluekosysteemin fasilitoijana on noussut hankkeessa tärkeänä löydöksenä. VIP-asiakkaat ovat paljon apua ja palveluita tarvitsevia asiakkaita, jotka tarvitsevat myös henkilökohtaista palveluohjausta, kanssakulkijuutta, pystyäkseen navigoimaan monimutkaisessa ekosysteemissä ja saadakseen tarpeiden mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja voimaantuakseen mahdollisuuksien mukaan itse.

Nykyinen lainsäädännön havaittiin aiheuttavan siiloutunutta toimintaa, mutta tulevaisuudessa lainsäädännön vaikutuksen odotetaan muuttuvan.

 

5.2 Tutkimukselliset kysymykset:

1)Minkälaisena tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottaminen näyttäytyy eri tasojen toimijoiden näkökulmasta: a) loppuasiakkaat, b) palvelun tuottaminen ja hankinta (kunnat, yritykset, 3. sektori), c) alueellinen koordinointi ja johtaminen (sote-alue) ja d) kansallinen koordinointi (ministeriöt, erityisesti STM) ja miten tämä huomioidaan tietomallinnuksessa?

Loppuasiakkaiden näkökulma: MORFEUS-hankkeen kehittämistyön lähtökohtana on ollut kansalais- ja asiakaskeskeisyys. Sote-palveluiden loppuasiakkaat on jaettu kahteen ryhmään: Ns. tavalliset sote-asiakkat (n. 80-90% asiakkaista, 10-20% kustannuksista), jotka tarvitsevat silloin tällöin vähän tai jonkin verran palveluita. He käyttävät enemmän sähköisiä palveluita esim. ODA,

OmaKanta. VIP-asiakkaat (n. 10-15% asiakkaista mutta 80-90% kustannuksista) tarvitsevat palveluohjausta ja siihen liittyviä työkaluja. Kummankin asiakasryhmän kohdalla MyDatan hyödyntäminen korostuu, mutta MORFEUS on keskittynyt erityisesti VIP-asiakkaiden MyDatan hyödyntämiseen. VIP-asiakkaiden kanssa työskentelyyn on kehitetty uudenlaista, symmetristä työskentelytapaa asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Siinä korostuu asiakkaan ja ammattilaisen välinen tasavertainen asema ja yhteistyö asiakkaan auttamiseksi, voimaannuttamiseksi ja oman palvelutilanteen hahmottamiseksi.

 

Kuvio 4. SoTen eri asiakasryhmät ja palvelut

 

Palveluiden tuottamisen ja hankinnan näkökulma: Eri toimijoiden välinen yhteistyö ekosysteemissä korostuu, ja yhteistyön edellytyksenä on tiedon välittyminen saumattomasti palveluväylän kautta eri näkymiin.

Alueellisen koordinoinnin ja johtamisen näkökulma: MORFEUS-hankkeessa osin kehitetty päättäjänäkymäprototyyppi voisi tulevaisuudessa kerätä BigData-analytiikan avulla tietoja eri rekistereistä päättäjänäkymään ja auttaa niiden esittämistä helposti hyödynnettävässä olevassa muodossa päätöksenteon tukena. Aiemmin mainittu fasilitoiva ekosysteemin johtaminen korostuu.

Kansallisen koordinoinnin näkökulma: Palveluväylän täytyy toimia tiedonvälityskerroksena, mutta yhteensopivuus eri rekistereiden tietojen välillä täytyy varmistaa, jotta tietoja voidaan hyödyntää kansallisella tasolla esim. strategioissa ja lainvalmistelussa. Tiedolla johtamisen näkökulma korostuu, ja rekisteritietojen kokoaminen näkymiksi mahdollistaa myös kansallisen koordinoinnin.

Kytkentä muihin kansallisiin tietojärjestelmähankkeisiin käynnistyi hankkeen loppuvaiheessa ja avaa jatkomahdollisuuksia hankkeen tulosten hyödyntämiseksi ja levittämiseksi laajemminkin.

 

2) Millä tavoin ja minkälaisin menetelmin yhteismuotoillaan (co-design) asiakaslähtöisiä palveluja tulevaisuuden palveluekosysteemissä?

Palvelumuotoilun eri menetelmiä voidaan hyödyntää asiakaslähtöisessä kehittämisessä sote-ekosysteemeissä, mutta menetelmiä tulee muokata soveltuviksi sote-kontekstiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallistumisen mahdollistamiseen ja äänien kuuluvaksi tekemiseen kehittämisprosesseissa. Esim. kokemusasiantuntijat. Oleellista sote-muutoksessa on myös tulevaisuusosaamisen lisääminen palvelumuotoilussa. Uutena yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun fokuksena tulee olemaan yhteiskehittäminen ekosysteemissä ja sen fasilitointi. Yhteiskehittämisessä tarvittavia rajaesineitä ja yhteisiä kehittämisen kohteita valitessa ja suunnitellessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikilla osallistujilla on niihin riittävä tarttumapinta. Yhteiskehittäminen ei siten voi olla asiantuntijalähtöistä, vaan kaikkien osapuolten erityistarpeet tulee huomioida osallistumisen mahdollistamiseksi.

 

5.3 Kehittämiseen liittyvät kysymykset:

1) Millaisia välineitä ja menettelytapoja (fasilitointi, tietomallinnus, rajaesineet) tarvitaan tulevaisuuden asiakaslähtöisten hyvinvointipalveluiden ekosysteemin toiminnan tueksi?

Tulevaisuuden sote-ekosysteemin toiminnan tueksi hankkeessa kehitettiin näkymäprototyypit: asiakkaan ja palveluohjaajan sekä päätöksentekijän/johtajan/kehittäjän näkymät. Näkymäprototyypit kokoavat ja ”siivilöivät” Palveluväylän avulla eri käyttäjäryhmien tarvitsemia tietoja eri rekistereistä, tietokannoista ja järjestelmistä sekä muodostavat niistä koosteita, näkymiä käyttäjän tarvitsemaan tietoon.

Lisäksi asiakkaan tarpeet ja arvonmuodostuminen asiakkaalle on nostettava palvelunkehittämisen keskiöön. Tulevaisuuden palveluiden kehittämisessä mm. tulevaisuusosaamisen fasilitointi ja tulevaisuusskenaariotyöskentely nousevat keskiöön.

Yhteiskehittämisessä tarvittavia rajaesineitä ja yhteisiä kehittämisen kohteita valitessa ja suunnitellessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikilla osallistujilla on niihin riittävä tarttumapinta. Yhteiskehittäminen ei siten voi olla asiantuntijalähtöistä, vaan kaikkien osapuolten erityistarpeet tulee huomioida osallistumisen mahdollistamiseksi.

 

2) Miten hyvinvointipalveluiden ekosysteemiä tulee tulevaisuudessa johtaa ja koordinoida, jotta loppuasiakas saa mielekkään ja integroidun hyvinvointia tuottavan palvelukokonaisuuden?

Tulevaisuuden sote-ekosysteemeissä tulee korostua toimijoiden yhteistyön fasilitoiva johtaminen.

Johtamisessa tärkeää on eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen, yhteistyön ja digitaalisen työskentelyn alustojen muodostaminen sekä palveluväylän mahdollistamat näkymät eri rekistereiden ja asiakkaan itse tuottamaan tietoon.

Tulevaisuuden asiakastyössä korostuvat viestimisen mahdollisuudet molempiin suuntiin: asiakas saa yhteyden auttajaansa ja toisinpäin – monenkeskisesti, koko ekosysteemissä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaalla on tiedossaan kaikki sote-ammattilaiset/auttajat, ja keinot suoraan heidän kanssaan viestimiseen. Myös sote-ammattilaiset voivat olla suoraan yhteydessä asiakkaisiinsa ja muihin asiakkaiden kanssa työskenteleviin.

Ekosysteemin johtamisessa on tärkeää myös moniäänisen yhteiskehittelyn fasilitointi, jossa myös asiakkaan ja kokemusasiantuntijan äänet ovat mukana (’co-configuration’ –idea, jossa jokin palvelu tsm. pitkään jatkuvan kehittelyn kohteena) ja jossa ekosysteemin eri toimijoiden ääni tulee kuulluksi muutosta rakennettaessa. Tulevaisuusorientaatio ja välineet tulevaisuusskenaariotyöskentelyyn ovat tärkeä osa ekosysteemin johtamista.

Sote-ekosysteemin toiminnassa MyData-ajattelu ja sen hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa. Asiakas itse kirjaa ja tuottaa tietoa sekä omistaa ja näkee itse omat tietonsa. Asiakkaan tietoa voidaan hyödyntää myös muista tietolähteistä kuin ns. virallisista sote-rekistereistä.

Myös BigData-ajattelu on keskeisessä roolissa tulevaisuuden sote-ekosysteemeissä. Lukuisiin rekistereihin ja tietojärjestelmiin kertyneiden datamassojen perkaaminen ja tiedon uuttaminen tulevaisuuden ennakointiin ja trendien havaitsemiseen nousee tärkeään rooliin. Tietoja analysoimalla voidaan tuottaa "kuumemittari" ekosysteemille palveluiden tuottamisen tueksi ja palveluntarpeen ennakointiin sekä palveluiden vaikuttavuuden ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen.

 

Kirjoittajat: MORFEUS-tiimi (Päivi Pöyry-Lassila, Tarja Kantola, Tarja Meristö, Hanna Tuohimaa, Elina Rajalahti, Mirkka Pirilä, Lauri Majuri, Roni Nukarinen, opisk. ja Marjo Assinen, opisk. (Laurea) sekä Marika Noso, Anna Salmi ja Soile Pohjonen (Aalto)

Kuviot: MORFEUS-tutkijat Laureasta ja Aallosta